Henkilöautot tulevat olemaan suosituin kulkuväline liikenteessä̈ vielä pitkään varsinkin keskipitkillä̈, matkoilla (5- 300 km). Ajoneuvot tulevat muuttumaan kuitenkin päästöttömiksi ja meluttomiksi. Uudet teknologiat mahdollistavat ajoneuvojen liikkumisen myös itsenäisesti ilman kuljettajaa.
Sähkön- ja biopolttoaineiden käyttö tulee jatkossa kasvamaan liikenteen käyttövoimana merkittävästi.
Erilaiset sään ääri-ilmiöt tulevat tulevaisuudessa vaikeuttamaan erityisesti raitiotieliikennettä ja ohjausjärjestelmiä.
Mikäli haluamme vähentää yksityisen autoilun päästöjä, ehdottomasti paras vaihtoehto on siirtyä tällä hetkellä käyttämään sähköautoa joka käyttää uusiutuvalla energialla tehtyä sähköä. Siis jos siihen on varaa ja valtio tulee riittävällä tuella mukaan. Minua risoo kuitenkin aika paljonkin se seikka että autoveroja kerätään vuosittain 9,1 miljardia ja siitä palautetaan tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen vajaa 1 miljardia euroa. Mihin ne muut rahat käytetään?
Nyt pitäisi vielä lisää maksaa mukamas päästötavoitteen saavuttamiseksi.
Se ei kerta kaikkiaan käy!

Polttoaineveroilla, ajoneuvoverolla, sekä uusien tai käytettyjen ajoneuvon hankintaan liittyvällä autoverolla kerätään joka vuosi enemmän veroja kuin mitä on valtion tulovero palkoista ja eläkkeistä.

Miksi se on pelkästään autoilijoiden vastuulla rahoittaa mm. Länsimetroa, uutta jäänmurtajaa tai kauko- ja lähiliikenteen palveluja (227,5 miljoonaa euroa) tai Ylen toimintaa. Esim. Ylen rahoittaminen nielee 510,5 miljoonaa euroa autoilijoilta kerättyjä verorahoja. Ei kuulosta, eikä tunnu hyvältä.

Yhtä hyvin nuo verorahat voitaisiin käyttää esim. vetyteknologian kehittämiseen tai/ ja niihin tarvittavien vetyasemien rakentamiseen.
Tulisi samalla tuettua uutta teknologiaa johon EU:kin panostaa nyt voimakkaasti. Ja ilmastokin kiittää kun saamme pakoputkista pelkkää vettä. Suomi tuulisena maana sopisi hyvin vedyn valmistamiseen.
 
Toimiva kaupunkiliikenne tarvitsee tiiviin yhdyskuntarakenteen ja palvelujen verkon, jossa myös asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen kaupunkiin vaikuttaa huomattavasti liikenteen määrään ja käytettävään kulkuneuvoon

Sähköbussien käyttö ilmastotavoitteen saavuttamisessa Turussa voi olla tehokkaampi vaihtoehto kuin dieselbussien käyttö, mutta silloin on suunnittelussa oltava todella tarkkana. Sillä huonosti suunnitellut reitit ja aikataulut kasvattavat nopeasti latausaikaa ja käyttökustannuksia. Sähköbussit vaativat lisäksi myös latausinfrastruktuurin rakentamista ja sijoittelua toimiakseen tehokkaasti.


EU:n arvion mukaan bussista joka tuottaa itse kulkemiseen tarvitsemansa sähkön tulee suosituin nopeammin kuin arvaamme. EU onkin lähtenyt tukemaan valtavalla tukiohjelmallaan polttokenno-vetytekniikan nopeaa kehittämistä. Ranska ja Saksa, sekä Sveitsi ja Iso-Britannia ovat valtiollisella tasolla lähteneet jo mukaan. Vedyllä tuotetun sähkön kohdalla ei enää käytettäisi uusiutumatonta energiaa sähkön tuotannossa. EU:n edellä vetytekniikan hyödyntämisessä ovat jo monet maat mm Kiina, Korea, Japani ja USA. Kiinassa esimerkiksi Nanjing kaupunki on suunnittelemassa 7000 sähköbussin vaihtamista vetybusseihin.
Kehitys  on vaikuttanut myös hintoihin myönteisesti, sillä vetybussin hinta oli 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2010. Tänään vety- eli H2Bussin hinta on n 600 000 euroa. Nopean kehityksen lisäksi suuri hintaan vaikuttava tekijä on ollut palladium-jalometallin korvaaminen keinotekoisella aineella.