Aluevaalit 2025Talous tasapainoon Hyvinvointialueen on saatava parempi kuva tulo- ja menorakenteestaan ja tehtävä niihin kestävät muutokset talouden tasapainottamiseksi. Toiminta on saatava vastaamaan asetettua rahoituslehystä. Varsinainen-Suomen hyvinvointi alueen talouden tasapainottaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii pitkäjänteistä työtä ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin ja sen toiminnan tehokkuutta, sekä taloudellisia vaikutuksia on tärkeää mitata ja seurata tiiviisti. Talouden tasapainottaminen on monimutkainen haaste, joka vaatii monipuolisia toimenpiteitä Nykyisiä rahoitusmalleja on tarkasteltava uudelleen ja etsittävä uusia kannustavampia malleja. Samalla on varmistettava, että rahoitus kohdentuu oikealla tavalla.
Palveluiden tehostaminen Tarvitsemme palveluiden uudelleenjärjestelyä ja tehostamista, nykyisen palveluverkon kriittistä tarkastelua joissa kartoitetaan päällekkäisyyksiä tai tehottomuuksia. Tarvitaan myös palveluiden keskittämistä ja uusien kustannustehokkaampien toimintamallien kehittämistä tarpeen mukaan. Myös digitaalisten palveluiden lisääminen voi vähentää henkilökohtaisten käyntien tarvetta, jolloin henkilöstöresursseja vapautuu muihin tehtäviin ja samalla säästetään kustannuksista. Edistämällä terveyttä ja hyvinvointia tukevia toimia ja panostamalla ennaltaehkäisevän palveluihin voidaan vähentää kalliiden ja raskaiden hoitojen tarvetta tulevaisuudessa.
Yhteistyötä muiden sote-toimijoiden, kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa on tiivistettävä ja parannettava. Samalla voidaan hyödyntää ja kehittää jo olemassa olevia kumppanuuksia. Myös resurssien jakamista on parannettava. On varmistettava, että sopimukset ovat riittävän selkeitä ja niissä on annettava myös pienille yrityksille mahdollisuus palveluiden tuottamiseen. Henkilöstön riittävyys varmistettava Lääkärien ja sairaanhoitajien pysyvyys ja riittävyys on turvattava. On luotava laadukas ja inspiroiva työympäristö jossa henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen ja taitojen kehittämiseen. On myös kehitettävä uusien teknologioiden ja digitaalisten toimintamallien käyttöönottoa. Samalla on kuitenkin optimoitava henkilöstöresurssien käyttöä ja varmistettava, että resurssit kohdentuvat oikein ja vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita Pelastuslaitoksen osalta on tärkeää turvata operatiivisen henkilöstön riittävyys säästötoimista huolimatta.
Aluevaltuustot Kaikki toimivalta hyvinvointialueen sisäisessä päätöksenteossa on lain mukaan aluevaltuustoilla, ellei erikseen muuta säädetä. Aluevaltuusto ei päätä kaikista sille kuuluvista asioista vaan delegoi valtaansa muille toimielimille, joiden tehtävistä se niin ikään myös päättää. Aluevaltuustot päättävät missä terveyskeskukset jatkossa sijaitsevat. Aluevaltuustot päättävät myös terveydenhuollon kokonaisbudjetista. Aluevaltuustojen tavoitteena on päättää koko alueen edun mukaisesti. Varsinais-Suomi Kotimaakuntamme Varsinais-Suomi vastaa,että saamme tarvitsemamme sosiaali- ja terveyspalvelut. Erilaiset palvelut sovitetaan yhteen tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi, jotta saisimme hoitoa ja palvelua oikeaan aikaan. Uudistuksen myötä valinnanvapaus lisääntyy ja voimme valita yksityisesti tai julkisesti tuotetun palvelujen väliltä. Sähköisten palveluiden parantuessa saamme verkosta enemmän ja kattavammin tietoa erilaisista palveluista ja tiedot siirtyvät samanaikaisesti eri palveluntuottajille. Palveluintegraatio tuottaa yhteen sovitettuja palveluita kaikilla tasoilla. Ja kaikki nämä uudistukset laskevat kuluja ja parantavat tuottavuutta. Näitä siis tavoitellaan, mutta mikä on tilanne tällä hetkellä ? Tilanne on se, että näissä Varha ei ole alkuunkaan onnistunut
Maakunnassa on muuhun Suomeen verrattuna suuri joukko toimijoita. - 7 yhteistoiminta-aluetta ( 4 vastuukuntamallia ja 3 kuntayhtymämallia - 8 kuntaa tuottaa itse kaikki sote-palvelut - 14 kuntaa tuottaa sosiaalipalvelut, joko itse tai osittain itse. - erikoissairaanhoidon tuottajia on 2 kpl - kehitysvammaisten erityishuollon tuottajia on 2 kpl - sosiaalipalvelutuottajia on 25. - asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on käytössä 41. Varsinais-Suomi on ns. sirpalemaakunta jossa hyvinvointialueen työmäärä on moninkertainen. Sote-uudistuksen tavoitteena oli hillitä kustannusten kasvua, sekä parantaa tuottavuutta ja palveluiden laatua. Jokaisella eurolla on tuotettava mahdollisimman paljon terveyshyötyjä maakunnallemme, jotta käytettävissä olevat rahat tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Kun väestömme ikääntyy sote-palveluiden tarve kasvaa ja huoltosuhde myös heikkenee. Valtion talouden kestävyysvaje ja holtiton rahan jako ulkomaalainen ensin periaatteella, sekä kuntatalouden ongelmat olivat keskeiset syyt, miksi sote-alan palveluita on nyt tuotettava ja järjestettävä tehokkaammin ja pienemmin kustannuksin. Jos tässä ei onnistuta, seurauksena on entistä pahempi palveluiden rapautuminen. Palveluiden rapautuminen johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen, kun yksityisen työterveyshuollon piirissä olevat palvelut paranevat ja julkinen järjestelmä heikentyy. Sote-menot ovat kuluttaneet koko ajan suuremman osuuden valtion ja kuntien budjeteista. Nämä on tähän asti rahoitettu velkaa ottamalla ja veroja korottamalla. Tähän on tultava kertakaikkinen loppu. Käytettävissä oleva raha ei tule lisääntymään tulevaisuudessa. Sote-palveluiden tuottavuus on pääsääntöisesti heikentynyt viime vuosina.Tuottavuuden on parannuttava ja kustannusten kasvu loputtava.
Monituottajamallia tarvitaan Sote-palvelujen tehokkuuden ja laadun lisäämiseen tarvitaan:
Tuottavuutta, tehokkuutta ja säästöjä saadaan aikaan myös monien asioiden kombinaatioilla.
Asiakkaalle ei ole merkitystä tuottaako palvelun julkinen yhteisö, yksityinen yritys tai järjestö. Palvelusetelit ja kelakorvaus Palveluseteleiden käyttöä on laajennettava merkittävästi ja yksityisen sairaanhoidon kelakorvauksia olisi myös tarpeen nostaa. Palveluseteleiden huomattavasti laajemmalla käytöllä voitaisiin parantaa asiakkaiden omaa valinnanvapautta ja päätäntävaltaa. Myös hoitoon pääsy nopeutuisi, palveluiden saatavuus parantuisi ja ennen kaikkea säästettäisiin sote-kustannuksissa. Palveluseteleiden käyttö tehostaisi myös kilpailua, sekä parantaisi palveluiden laatua, kun palveluntarjoajat kilpailevat asiakkaista. Palveluseteleiden käyttö perustuu 2009 voimaan tulleeseen lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä. Lain mukaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan järjestää palvelusetelillä oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalla. Järjestelmässä kunta myöntää asiakkaalle maksusitoumuksen, eli palvelusetelin, jolla asiakas voi hankkia tarvitsemansa hoidon yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunnan tulee hyväksyä ne yksityiset palveluien tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää asiakasseteliä. Jokaisella palvelusetelillä on arvo, joka voi kattaa ostetun hoidon kokonaan tai osittain. Jos palveluseteli kattaa hoidon vain osittain, tulee asiakkaan maksaa erotus itse. Yksityisen sairaanhoidon kela korvauksia nostamalla voitaisiin lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta. Kela-korvausten nostaminen antaisi nykyistä laajemmalle joukolle tulotasosta riippumatta paremman valinnanvapauden mahdollisuuden ja vauhdittaisi hoitoon pääsyä. Julkisen talouden näkökulmasta erittäin kustannustehokas yksityisen hoidon Kela-korvaus tukisi myös sote-alan yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin työpaikkoja. Tilanteessa, jossa julkisen terveydenhuollon jonot kasvavat ja hoitoon pääsy on aivan liian hidasta. Perusteltua on leikkaamisen sijaan kasvattaa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia. Sote-palvelujen saatavuuden, laadun ja tehokkuuden parantaminen vaatii, että yritykset otetaan mukaan sote-palvelujen tuottamiseen nykyistä laajemmin. Julkisen sektorin ei ole järkevää tuottaa kaikkia palveluita itse, koska julkinen monopoli palveluiden tuotannossa johtaisi kustannusten kasvuun ja laadun heikkenemiseen. Julkisen monopolin ylläpitäminen tarkoittaisi myös sitä, että yksityisen sektorin investoinnit teknologiaan tai laadun kehittämiseen ja uusiin toimintatapoihin jäisivät käyttämättä sote-palveluiden tuotannossa. Digipalvelut Suurin tuottavuusloikka sote-palveluissa olisi saavutettavissa tiedon ja teknologian paremmalla käytöllä ja hyödyntämisellä. Palveluiden paremmalla integraatiolla, sekä ennaltaehkäisevillä palveluilla voitaisiin vähentää kustannuksia. Näin asiakkaat saavat parempaa myös palvelua ja hoitoa Kustannusten hallinta Perusedellytyksenä kustannusten kasvun nousun ehkäisemiselle on, että palveluiden kustannukset ovat läpinäkyviä. Tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa ainoastaan, jos on tarkkaan tiedossa, mitä mikäkin palvelu maksaa. Julkiselle sektorille onkin luotava yhtenäinen kustannuslaskentamalli palvelutuotantoon. Ongelmat ratkaistava Sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa on vakavia ongelmia, joista merkittävimpiä on hoitoon pääsyn vaikeus ja luukulta toiselle pompottelu. Perusterveydenhuollossa pääsy lääkäriin kestää liian kauan. Erikoissairaanhoidossa myös hoitoon ja toimenpiteisiin pääsy kestää aivan liian kauan. Kuukausien odotusaika lääkärin vastaanotolle ei ole hyväksyttävää, varsinkin kun yksityisen työterveyshuollon asiakkaat saavat vastaavaan palvelun usein jo päivässä tai viimeistään viikon sisällä. Hidas lääkäriin pääsy julkisessa perusterveydenhuollossa ei ole ongelma ainoastaan asiakkaan terveyden näkökulmasta, se on ongelma myös kustannusten takia. Ennaltaehkäisevää hoitoa tarjoamalla hillittäisiin nykyisen kaltaista sote-menojen kasvua. Myös painopisteen siirto erikoissairaanhoidosta nopeampaa palvelua tarjoavalle perusterveydenhuollolle lisäisi kustannustehokkuutta. Palveluiden laadulle, määrälle ja tehokkuudelle on kuitenkin annettava tarkat taloudelliset rajat, jotta niitä voidaan
|
Martti Sipilä
Yrittäjä
Yrittäjä
