Aluevaalit 2022Maakunta- ja sote-uudistus Maakunta ja sote-uudistuksen tarkoitus on saada aikaan toimivimpia palveluita, lisätä hallinnon sujuvuutta ja kustannustehokkuutta, lisätä demokratiaa, saada aikaan kasvua mm. digitalisaatiota ja palveluintegraatiota lisäämällä. Aluevaltuustot Kaikki toimivalta hyvinvointialueen sisäisessä päätöksenteossa on lain mukaan aluevaltuustoilla, ellei erikseen muuta säädetä. Aluevaltuusto ei päätä kaikista sille kuuluvista asioista vaan delegoi valtaansa muille toimielimille, joiden tehtävistä se niin ikään myös päättää. Aluevaltuustot päättävät missä terveyskeskukset jatkossa sijaitsevat. Aluevaltuustot päättävät myös terveydenhuollon kokonaisbudjetista. Aluevaltuustojen tavoitteena on päättää koko alueen edun mukaisesti. Haluatko että asioista päätetään suomalainen ensin periaatteella ?
Varsinais-Suomi Kotimaakuntamme Varsinais-Suomi vastaa jatkossa että saamme jatkossa tarvitsemamme sosiaali- ja terveyspalvelut. Erilaiset palvelut sovitetaan yhteen tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi, jotta saisimme hoitoa ja palvelua oikeaan aikaan. Uudistuksen myötä valinnanvapaus lisääntyy ja voimme valita yksityisesti tai julkisesti tuotetun palvelujen väliltä. Sähköisten palveluiden parantuessa saamme verkosta enemmän ja kattavammin tietoa erilaisista palveluista ja tiedot siirtyvät samanaikaisesti eri palveluntuottajille. Palveluintegraatio tuottaa yhteen sovitettuja palveluita kaikilla tasoilla. Ja kaikki nämä uudistukset laskevat kuluja ja parantavat tuottavuutta. Näitä siis tavoitellaan, mutta mikä on tilanne tällä hetkellä ? Varsinais-Suomessa sote-uudistus on vielä alkutekijöissään. Hallinnon valmistelutyötä ei ole juurikaan tehty, koska kunnat eivät ole halunneet käyttää omia rahojaan valmisteluun joka menee hyvinvointialueiden hyväksi. Hyvinvointialue työllistää noin 20 700 henkilöä ja on näin ollen Suomen toiseksi suurin hyvinvointialue, jonka budjetti liikkuu noin 2,2 miljardissa eurossa. Samaan aikaan kun kunnissa valmistellaan sote-palveluiden irrottamista palveluistaan, samaan aikaan valmistellaan myös uutta sote-alue mallia. Tästä on aiheutunut resurssien niukkuutta ja puutetta. Ajan puutteen vuoksi palvelut joudutaan siirtämään sellaisinaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle, eikä niille ehditä tekemään mitään. Myös tietojärjestelmien yhdenmukaistamistakaan ei ehditä tekemään tässä aikataulussa. Varsinais-Suomi on maan hajanaisin alue, sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien, että kaikkien muidenkin järjestelmien osalta. Maakunnassa on muuhun Suomeen verrattuna suuri joukko toimijoita. - 7 yhteistoiminta-aluetta ( 4 vastuukuntamallia ja 3 kuntayhtymämallia - 8 kuntaa tuottaa itse kaikki sote-palvelut - 14 kuntaa tuottaa sosiaalipalvelut, joko itse tai osittain itse. - erikoissairaanhoidon tuottajia on 2 kpl - kehitysvammaisten erityishuollon tuottajia on 2 kpl - sosiaalipalvelutuottajia on 25. - asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on käytössä 41. Varsinais-Suomi on ns. sirpalemaakunta jossa hyvinvointialueen työmäärä on moninkertainen. Valmistelu laahaa pahasti jäljessä ja tämä on pelkästään Varsinais-Suomen aikaan saamattomien kuntien syytä. Tätä olisi voitu tehdä jo ajat sitten. Jos haluat että asiat hoidetaan suomalainen ensin periaatteella.
Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua, sekä parantaa tuottavuutta ja palveluiden laatua. Jokaisella eurolla on tuotettava mahdollisimman paljon terveyshyötyjä maakunnallemme, jotta käytettävissä olevat rahat tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Kun väestömme ikääntyy sote-palveluiden tarve kasvaa ja huoltosuhde myös heikkenee. Valtion talouden kestävyysvaje ja holtiton rahan jako ulkomaalainen ensin periaatteella, sekä kuntatalouden ongelmat ovat keskeiset syyt, miksi sote-alan palveluita on tuotettava ja järjestettävä tehokkaammin ja pienemmin kustannuksin. Jos tässä ei onnistuta, seurauksena on entistä pahempi palveluiden rapautuminen. Palveluiden rapautuminen johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen, kun yksityisen työterveyshuollon piirissä olevat palvelut paranevat ja julkinen järjestelmä heikentyy. Sote-menot ovat kuluttaneet koko ajan suuremman osuuden valtion ja kuntien budjeteista. Nämä on tähän asti rahoitettu velkaa ottamalla ja veroja korottamalla. Tähän on tultava kertakaikkinen loppu. Käytettävissä oleva raha ei tule lisääntymään tulevaisuudessa. Sote-palveluiden tuottavuus on pääsääntöisesti heikentynyt viime vuosina.Tuottavuuden on parannuttava ja kustannusten kasvu loputtava Monituottajamallia tarvitaan Sote-palvelujen tehokkuuden ja laadun lisäämiseen tarvitaan:
Tuottavuutta, tehokkuutta ja säästöjä saadaan aikaan myös monien asioiden kombinaatioilla.
Asiakkaalle ei ole merkitystä tuottaako palvelun julkinen yhteisö, yksityinen yritys tai järjestö. Palvelusetelit ja kelakorvaus Palveluseteleiden käyttöä on laajennettava merkittävästi ja yksityisen sairaanhoidon kelakorvauksia olisi myös tarpeen nostaa. Palveluseteleiden huomattavasti laajemmalla käytöllä voitaisiin parantaa asiakkaiden omaa valinnanvapautta ja päätäntävaltaa. Myös hoitoon pääsy nopeutuisi, palveluiden saatavuus parantuisi ja ennen kaikkea säästettäisiin sote-kustannuksissa. Palveluseteleiden käyttö tehostaisi myös kilpailua, sekä parantaisi palveluiden laatua, kun palveluntarjoajat kilpailevat asiakkaista. Palveluseteleiden käyttö perustuu 2009 voimaan tulleeseen lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä. Lain mukaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan järjestää palvelusetelillä oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalla. Järjestelmässä kunta myöntää asiakkaalle maksusitoumuksen, eli palvelusetelin, jolla asiakas voi hankkia tarvitsemansa hoidon yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunnan tulee hyväksyä ne yksityiset palveluien tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää asiakasseteliä. Jokaisella palvelusetelillä on arvo, joka voi kattaa ostetun hoidon kokonaan tai osittain. Jos palveluseteli kattaa hoidon vain osittain, tulee asiakkaan maksaa erotus itse. Yksityisen sairaanhoidon kela korvauksia nostamalla voitaisiin lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta. Kela-korvausten nostaminen antaisi nykyistä laajemmalle joukolle tulotasosta riippumatta paremman valinnanvapauden mahdollisuuden ja vauhdittaisi hoitoon pääsyä. Julkisen talouden näkökulmasta erittäin kustannustehokas yksityisen hoidon Kela-korvaus tukisi myös sote-alan yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin työpaikkoja. Tilanteessa, jossa julkisen terveydenhuollon jonot kasvavat ja hoitoon pääsy on aivan liian hidasta. Perusteltua on leikkaamisen sijaan kasvattaa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia. Sote-palvelujen saatavuuden, laadun ja tehokkuuden parantaminen vaatii, että yritykset otetaan mukaan sote-palvelujen tuottamiseen nykyistä laajemmin. Julkisen sektorin ei ole järkevää tuottaa kaikkia palveluita itse, koska julkinen monopoli palveluiden tuotannossa johtaisi kustannusten kasvuun ja laadun heikkenemiseen. Julkisen monopolin ylläpitäminen tarkoittaisi myös sitä, että yksityisen sektorin investoinnit teknologiaan tai laadun kehittämiseen ja uusiin toimintatapoihin jäisivät käyttämättä sote-palveluiden tuotannossa. Digipalvelut Suurin tuottavuusloikka sote-palveluissa olisi saavutettavissa tiedon ja teknologian paremmalla käytöllä ja hyödyntämisellä. Palveluiden paremmalla integraatiolla, sekä ennaltaehkäisevillä palveluilla voitaisiin vähentää kustannuksia. Näin asiakkaat saavat parempaa myös palvelua ja hoitoa Kustannusten hallinta Perusedellytyksenä kustannusten kasvun nousun ehkäisemiselle on, että palveluiden kustannukset ovat läpinäkyviä. Tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa ainoastaan, jos on tarkkaan tiedossa, mitä mikäkin palvelu maksaa. Julkiselle sektorille onkin luotava yhtenäinen kustannuslaskentamalli palvelutuotantoon. Ongelmat ratkaistava Sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa on vakavia ongelmia, joista merkittävimpiä on hoitoon pääsyn vaikeus ja luukulta toiselle pompottelu. Perusterveydenhuollossa pääsy lääkäriin kestää liian kauan. Erikoissairaanhoidossa myös hoitoon ja toimenpiteisiin pääsy kestää aivan liian kauan. Kuukausien odotusaika lääkärin vastaanotolle ei ole hyväksyttävää, varsinkin kun yksityisen työterveyshuollon asiakkaat saavat vastaavaan palvelun usein jo päivässä tai viimeistään viikon sisällä. Hidas lääkäriin pääsy julkisessa perusterveydenhuollossa ei ole ongelma ainoastaan asiakkaan terveyden näkökulmasta, se on ongelma myös kustannusten takia. Ennaltaehkäisevää hoitoa tarjoamalla hillittäisiin nykyisen kaltaista sote-menojen kasvua. Myös painopisteen siirto erikoissairaanhoidosta nopeampaa palvelua tarjoavalle perusterveydenhuollolle lisäisi kustannustehokkuutta. Palveluiden laadulle, määrälle ja tehokkuudelle on kuitenkin annettava tarkat taloudelliset rajat, jotta niitä voidaan toteuttaa.  |
Martti Sipilä
Yrittäjä
Yrittäjä