Kunnallisvaalit 2017 Martti Sipilä

Näitä asioita ajan

Suomalaisena Turussa

Olen ollut laatimassa muiden muuassa Turun Perussuomalaisten kuntavaalit 2017 ohjelmaa. Siellä on paljon hyviä asioita joita kannatan. Ohjelmaa on tietoisesti lyhennetty, jotta se olisi helposti jokaisen sisäistettävissä.

Olen laatinut tähän oman vaaliohjelmani, jossa on tavoitteitani ja näkemyksiäni ensi valtuustokaudelle:

Olen neljän lapsen isä Turun Uittamolta.

Olen ollut yrittäjänä yli 23 vuotta

Olen toiminut Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa 2013-2017.

Turun Perussuomalaisten taloudenhoitajana 2014-2015, 2015-2017

Kuulun Turun Perussuomalaisten hallitukseen ja olen V-S:n piirin edustaja, sekä   V-S:n piirihallituksen varajäsen.

Harrastuksiini kuuluu kamppailu-urheiluseuratoiminta, jossa olen ollut mukana yli 25-vuotta, sekä pääkouluttajana että valmentajana.

Kuulun myös Euroopassa kymmenhenkiseen päävalmentaja ryhmään, jonka vuoksi olen kierrellyt ja harjoitellut monissa Euroopan maissa, Aasiassa ja mm. Australiassa.

Tavoitteeni valtuustossa on: 

  • Pitää huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. 
  • Edistää kotimaista/paikallista työllisyyttä ja kiinnittää huomiota alueen monimuotoisen yritys rakenteeseen.
  • Valvoa kuntalaisten etua Sote- ja maakuntauudistuksessa.
  • Taata urheilupalveluille ja urheilurakentamiselle, sekä hyvinvointipalveluille  riittävät resurssit ( kilpailu- ja harrastuspaikat, maauimala,  kuntoilualueet, uimahallit ym )
  • Ajaa kestävä kehitystä, jossa turvataan hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Päätöksenteossa tulee huomioida ekologiset näkökulmat sekä oikeudenmukaisuus. Myös Turun kaupungin talous on pidettävä tasapainossa.
  • Julkiset tulot ovat pysyvästi 10-20% julkisia menoja alemmalla tasolla. Menojen sopeutus on väistämätöntä. Myös Turun kaupungin on ruvettava enenevässä määrin tuottamaan itse palveluita joilla julkisia palveluiden menoja katetaan. On selvitettävä mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin ja kotimaisiin projekteihin niin kuin valtionyhtiöt tekevät ja kotiuttavat osinkoina ym. tulonsiirtoina voittojaan valtion kassaan.
  • Kärki tavoitteitani on myös Uudenkaupungin radan sähköistyksen käynnistäminen. Se on sujuvan henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen Turun seudun ja Uudenkaupungin välillä oleellista. Samalla ratapihan vaarallisten aineiden seisottaminen keskustassa poistuu ja saamme käynnistettyä tunnin junan suunnittelun.

Ratapiha-alue 

Turun ratapiha-alueen kautta kulkee vuosittain 500 000 tonnia vaarallisia aineita, mm. polttoaineita, ammoniakkia, ja fosforihappoa. Se on n. 28 000 auton bensatankin määrä joka päivä. 

Alueella on jo nyt paljon asutusta ja uusia suunnitellaan rakennettavan alueelle vielä paljon lisää. Tulen ajamaan Ratapihankadun vaarallisten aineiden poistamista Turun keskusta alueelta. Tämä onnistuu parhaiten Uudenkaupungin radan sähköistystyöllä. Ongelmana on nyt, että vaunuja joudutaan seisottamaan ratapihalla, koska sähköveturit vaihdetaan dieselvetureihin ja toisinpäin. Tämä tekee Turun ratapihasta käytännössä kemikaaliratapihan.

Rakentaminen 

Kaupungin rakentamispolitiikka on tärkeää, koska sillä vaikutetaan mm. Asukaslukuun, työllisyyteen, palveluihin, terveydenhoitoon, opiskeluun, hyvinvointiin, turvallisuuteen ym.


Rakennushankkeissa on erittäin vaikeaa pitää yllä budjettikuria. 

Budjetteja hilataan ylöspäin lähes pääsääntöisesti erilaisilla korjauksien ja laajennuksien lisätöillä. Siksi pidänkin tärkeänä, että eri hankkeiden prosessien eteneminen ja vastuut selvitetään huolella. Hankkeiden budjettikurista on pidettävä kiinni tiukasti. Rakentamispolitiikassa pitäisi olla jatkuvuutta jotta päätöksenteosta ja poliittisesta linjasta ei tulisi lyhytnäköistä.

Turussa on etenkin huomioitava alueelliset kehitysnäkymät eri kaupunginosissa sekä historiallisten kohteiden hyödyntäminen esim. matkailuturismiin.

Korjausrakentaminen lisääntyy

 Rakennusalan työllisyys on noussut viime vuonna Turussa 9% ja tänä vuonna kasvuksi ennustetaan 4%. Jotta tämä hyvä vire turvataan on varmistettava riittävä tonttituotanto ja kaavoitus.

Turun alueella 1970-1980-luvulla rakennettu rakennuskanta on tulossa remonttivaiheeseen. Tämä lisää korjausrakentamisen kasvua. 

Viime vuosien niukka rakentamispolitiikka on lykännyt hankkeita ja nyt myös ne ovat lisääntymään päin markkinatilanteen parantuessa. Myös kiinteistöjen huolto ja ylläpitotoimet lisääntyvät.

Lisää koulutusta

Mielestäni toisen asteen koulutuspaikkoja on lisättävä mm. talonrakentamiseen ja kiinteistönhoitoon.

Rakennusmestari ja insinöörikoulutuksen suorittaneet työllistyvä nyt Turun alueella kaikki ja lisää tarvitaan tulevina vuosina. Kaupunkimme on keskityttävä hankkimaan alan koulutuksen saaneita myös muualta Suomesta. Myös LVI- insinöörejä ja rakennusarkkitehtejä tarvitaan lisää.

Huipputekniikkaa kaupunkirakentamiseen. 

Tulevaisuuden Turku on monialainen verkosto, jossa menestystekijät ovat alueiden toimivuus ja viihtyisyys. Tärkeitä ominaisuuksia ovat taloudellinen, ekologinen ja ilmastotavoitteita toteuttava elinympäristö. Meidän pitää olla perillä rakentamisen viimeisimmistä suuntauksista, uskaltaa ja olla valmiina johonkin täysin uuteen  konseptiin. Älytalot ja niissä oleva älyteknologia, sekä niiden asennus ja huoltotoimenpiteet ovat jo tämän päivän toimintoja joita voidaan myös edelleen uusilla innovaatioilla kehittää.

Teknologia-ala

Teknologia-alat vastaavan noin 50% Varsinais-Suomen viennistä. Alalla on keskeinen asema  alueemme elinkeinorakenteessa ja työllisyydessä. Se koostuu metallien jalostuksesta ja tuotevalmistuksesta, kone- ja laitevalmistuksesta, elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, sekä autojen- ja laivojen valmistuksesta.

Kilpailukyky perustuu pääasiassa vahvaan osaamiseen ja myös enemmän T&K pohjaisiin tuotteisiin/palveluihin. Merkittävää kasvua syntyy alihankintatoiminnassa.

Teknologia-aloihin lisää osaajia 

Alalla on pulaa mm. LVIA-suunnittelijoista ja konesuunnittelijoista. Myös alan digtalisointi aiheuttaa osaaja vajetta. Siksi myös näihin haasteisiin on  tartuttava voimakkaammin alan osaajien houkuttelemiseksi Turkuun.

Kansainväliset yritykset 

 Kansainväliset yritykset tärkeä osa kaupunkiamme ja tuovat meille valtavasti työpaikkoja. Myös näiden yritysten ja alihankinta ketjujen tarpeet on huomioitava. 

Kaupunkiimme tulee esimerkiksi Mayer telakan kasvaneen työllisyystilanteen vuoksi pääasiassa sisäisenä muuttona muualta Suomesta osaavaa suomalaista työvoimaa. 

Työtä tarjolla

Turun Meyerin telakan tilauskanta yltää vuoteen 2024 ja sen arvo on noussut noin 7 miljardiin euroon. Telakan tilaukset työllistävät kokonaisuudessaan 7 000 henkeä ja työvoiman tarve tulee jopa kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä. 

Alihankkijaverkostot saavat myös suoraa vientiä Eurooppaan ja Aasiaan.

Puitteet kuntoon

Nyt osattava hyödyntää tämä ja järjestettävä suomalaisille työntekijöille ja heidän perheilleen asuntoja, päiväkotipaikkoja ja palveluita. Näin saamme heidät jäämään kaupunkiimme.

Turvallisuus

Turun pitää huolehtia asukkaistaan paremmin, jotta asukkaat voivat turvallisesti liikkua sekä päivällä, että yöllä. Holtiton maahanmuutto politiikka ei tätä edesauta laisinkaan.

Kerjääminen ei kuulu Turun kaupunkikuvaan, eikä sitäkään tule millään lailla hyväksyä. 

Me olemme useilla mittareilla maailman parhaita, maailman parhaimmassa maassa. Näin ollen voimme suomalaisina pitää kiinni omasta kulttuuristamme ja tavoistamme rehdisti, eikä siinä ei ole mitään hävettävää. Me olemme aikojen saatossa luoneet kansalaisillemme sopivat moraalikäsitykset ja niitä voimme edelleenkin hyvillä mielin noudattaa. Tähän elämäntapaan on hyvä muidenkin tottua jos aikovat täällä menestyksekkäästi olla. Kaikilla pitää olla samat säännöt ilman rodullisia tai uskonnollisia poikkeuksia. Meidän ei pidä olla hyväksymässä tänne minkäänlaista muuta ideologiaa.

Köyhyys koskettaa "hyvinvointi valtiossamme" yli miljoonaa suomalaista ja tuhansia turkulaisia. Siitä kärsivät eniten pitkäaikaissairaat ja työttömät, jotka tuntevat turvattomuutta ja ahdistusta. Tämä on ensisijassa valtion asia, mutta Turussakin tämä ongelman hoitamiseen on keskityttävä vakavammin.

Maahanmuutto

Suomen on aloitettava käyttämään valikoivaa maahanmuutto politiikkaa. Malli olisi luotava siten, että maahanmuutto hyödyttäisi myös Suomea.  

On paljon hyödyllisempää ottaa vastaan työkykyisiä ja -taitoisia pakolaisia jotka jo lähtökohtaisesti ajattelevat elämäänsä Suomessa työnteon kautta.


Ei maahanmuuton keskusta

 Turusta ei saa tulla maahanmuuton keskusta, jonne muualta Suomesta siirtyy kaupunkiimme ihmisiä joille ei ole tarjota työtä tai joilla ei ole motivaatiota, eikä halua sopeutua kulttuuriimme.

Myös kiintiöpakolaisia olisi otettava entistä valikoivammin, niin että ne jotka katsotaan kulttuuriltaan ja taustoiltaan soveliaimmiksi otetaan kaupunkiimme koulutettavaksi ja työllistettäviksi. 

Turussa on myös kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että meille ei tule eikä jää

käännytettyjä, karkoitettuja, eikä paperittomia ihmisiä maan alle "maleksimaan". Heidät on poistettava maasta ja kaupungistamme mahdollisimman nopeasti.


Pakolaisia emme voi ottaa suhteettomasti, vaan vain sitä mukaa kun aiemmat ovat täällä työllistyneet on uusia otettavissa. Tässä asiassa laatu korvaa määrän aivan varmasti.


Valtavat kustannukset

On kiistämätön tosiasia, että pakolaisista, laittomasti massa olevista, ja maasta poistettavista tulee valtavasti kustannuksia Suomelle ja sitä kautta myös kaupunkiimme. Viime vuoden kulut nousevat noin. 1 miljardiin euroon.

Lisäksi kotouttamiskoulutuksen kulut Suomessa ovat arviolta noin 350 miljoonaa euroa.


Meillä on Suomessa 440 000 ihmistä vailla työtä. Se on n. 15% työvoimasta.


Työttömyys marginalisoi ja syrjäyttää ihmisiä, valtio menettää verotuloja ja työttömyysturva kulut kasvavat. Jospa pistäisimme  ensin tämän asian kuntoon 1,5  miljardilla eurolla !


Ongelmat näkyvät

Maahanmuuton ongelmat näkyvät jo selvästi mm. Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Espanjassa ja Britanniassa.

Ruotsi ei näistä ongelmista tule enää selviämään. Ruotsi hylkäsi täysin maahantulijoiden sulauttamisen omaan kulttuuriinsa ja rupesi sulauttamaan omaa kulttuuriaan vierasperäiseen kulttuuriin.

He loivat yhteiskunnan jossa oman maan kansalaisista on tullut alistettuja laittomien maahantulijoiden palvelijoita.  Ruotsissa on  tehty myös monia laskelmia maahanmuuton kustannuksista ja kaikissa se on todettu kansantaloudelle epäedulliseksi. Myös Norjassa on laskettu maahanmuuton lisäävän kestävyysvajetta noin 3 miljardia euroa vuodessa. Tämän kaltaista tulevaisuutta emme tänne halua.


Tunnusta tosiasiat

Meidän pitää tunnustaa tosiasiat. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu niin, että maksamme sosiaaliturvastamme aivan liian korkeaa hintaa veroina ym. muina terveyspalvelumaksuina.  Tällä me emme kuitenkaan saa riittävää ja asianmukaista hoitoa kaikille tarvitseville. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tukea laittomien pakolaisten vaellus bisneksiä tai jahdata kielteisen päätöksen saaneita takaisin lennätettäviksi. Meidän on aivan ensisijaisen tärkeää saada omat ongelmamme kuntoon.

Valtiota ei ole ennenkään tarvittu yritysten ulkomaalaisen työvoiman toimistoksi. Jos osaavaa työvoimaa ulkomailta tarvitaan, yritykset sitä helposti saavat ilman valtiollista pakolaispolittista agendaakin. On aika epätodennäköistä, että saisimme kestävyysvajetta ja verotusta nostavalla politiikalla tänne ammattitaitoisia tai korkeasti koulutettuja osaajiakaan.

Maahantulokiellossa olevat Suomessa kiinniotetut saavat sakkorangaistuksen, kun muissa pohjoismaissa saa vankeutta. Vuonna 2014 3000 henkilöä, 2015 13500 henkilöä.

Valituksen Suomessa tehneet turvapaikanhakijat saivat 90%  myönteisen päätöksen kun taas muissa pohjoismaissa myönteisen päätöksen saivat n. 15%. 


Lisäksi on huomioitava, että yli 10-v maassa olleista, matalan koulutustason maista tulleista vain 50% hakee Suomen kansalaisuutta. Korkean koulutustason omaavat tai korkean koulutustason omaavasta maasta tulleet hakevat Suomen kansalaisuutta 80 prosentin osuudella. 

Pelkästään näidenkin faktojen perusteella meidän pitäisi käyttää valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Äänestämällä vaikutat !

Viime eduskuntavaaleissa suurin nukkuvien puolue oli Perussuomalaiset. Jos puolueemme nukkuvat äänestäjät olisivat käyneet äänestämässä olisimme olleet mitä todennäköisemmin suurin eduskunta puolue. Samoin olisi ollu myös vuonna 2001.

Tämä on joukkuepeliä ! Tähän tarvitaan kaikkia. Äänestä sinä minua, minä pidän huolta lupaamistani asioista. Suomalaisten asioista.

Jälkeenpäin ei ole enää paljoa tehtävissä. Me tarvitsemme riittävästi ääniä, jotta saamme viimeinkin murrettua kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien vallan akselin Turussa. Kun ääniä tulee, tulee myös vaikutuksia..

Voit ehkä ajatella, että mitä sitä äänestämään. Ei siitä kuitenkaan ole hyötyä. Näin ajattelevat usein heikoimassa asemassa olevat. Mutta juuri näiden, jotka muutosta haluavat ja tarvitsevat tulisi äänestää !

Sote

Suomeen on tarkoitus luoda 18 maakuntaa joilla on alueillaan itsehallinto. Maakunnat muodostavat 5 yhteistyöaluetta, joissa kussakin on 3-4 maakuntaa Tämän tarkoituksena on vähentää kansalaisten terveys- ja hyvinvointieroja. Maakunnilla olisi vaaleilla valittava valtuusto ja ne vastaisivat niille lailla säädetyistä tehtävistä. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestäisivät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnan on perustettava valinnanvapauteen kuuluvat palveluita tuottavat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt. Maakunnille koottaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä alue kehittäminen, ympäristöterveyden- huolto, liikennejärjestelmä suunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaisi maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveys- palveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Maakunnat saavat tuloja myös asiakas- ja käyttömaksuista.


Kustannusten hillintä

Itse en ole kovinkaan varma että tällä mallilla pystytään toteuttamaan sen kustannusten hillitsevää tavoitetta. (Joka oli siis n. 3 miljardia euroa 2029 mennessä). Tämä tulee olemaan erittäin hankalaa, koska valinnanvapaus malli on vielä kehitysvaiheessa ja monimutkainen. Henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen, palkkojen ja tietojärjestelmien harmonisointi, muun muassa tulee johtamaan mittaviin lisäkustannuksiin.

Lisäksi maakuntien tehtävien sääntely on joustamatonta. Se on liian yksityiskohtainen joka vaikeuttaa olennaisesti maakunnan toimintaedellytyksiä. Tässä ei ainakaan normien purku talkoot ole käynnissä

Säästöjäkin voitaisiin saada pitkällä aikavälillä jos tietojärjestelmien harmonisointi onnistuu, pystytään hyödyntämään kuntien hyvät käytännöt yhteisiksi ja karsimaan huonot ja poistamaan päällekkäistä hallintoa. Niin ja tähän ei sitten kannattaisi sopia mitään siirtymäaikoja kuten kuntaliitoksissa ! Myös palveluketjujen yhdistäminen  tuonee mielestäni säästöjä.


Päätösvalta

Maakuntien itsehallinnot tulee näillä tiedoilla olemaan kuntien itsehallintoa suppeampi jo pelkästään verotus- oikeuden puuttumisen vuoksi. Itsehallintoa rajoittaa vielä entisestään valtion vahva osallistuminen maakuntien päätösvaltaan.

Myös merkittävä määrä palveluja koskevaa määräysvaltaa siirtyy Maakunnan palvelulaitokselle. Mielestäni myös palvelulaitokseen liittyvät rakenteet esim yhtiöittämisvelvoitteet rajaavat valtuuston päätösvaltaa huomattavasti. 

Positiivisena pidän kuitenkin ylimmän päätöksentekoelimen maakuntavaltuuston valitsemista suorilla vaaleilla. Ja siksi sen pitäisi voida päättää organisaatiostaan, strategisista linjauksista ja palveluntuotannostaan. Olisi myös suotavaa jos maakunta saisi järjestää hallintonsa  ja poliittisen ohjausmallinsa maakuntaa tarpeita vastaavalla tavalla.

Sosiaali- ja terveyshuollossa valtion ohjauksen vahvistaminen lisää mielestäni kansalaisten yhdenvertaisuutta, kuin myös valinnanvapausjärjestelmä lisää mahdollisuutta vaikuttaa omiin palveluihin. Kunnan olisi mielestäni saatava toimia omistamiensa yhtiöiden kautta myös valinnanvapauden piirissä olevien sote palveluiden tuotannossa .Tämä olisi asiakkaiden, sekä myös järjestämisvastuussa olevien maakuntien etu, sillä se lisäisi selvästi uskottavia vaihtoehtoja palvelutuotantoon koko maassa. Samalla kuntien ja yritysten yhteistyö mahdollisuudet paranisivat ja sote-keskusten voitot pysyisivät paikallisten suomalaisyritysten käsissä.

Vastuun- ja tehtävien jako maakunnan ja kuntien välillä on minulle epäselvää. Tästä esimerkkinä mainitsen mm. työllisyys- ja elinkeinoasiat, terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen.


Yhtiöittäminen

Maakunnat ovat pakotettuja yhtiöittämään toimintansa kun ne hoitavat tehtäviänsä markkinoilla kilpailutilanteessa tai jos palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä.

Kokemukseni  mukaan  ja toimiessani kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa on että kunnilla ei ole riittävää osaamista hyvien kilpailussa pärjäävien yhtiöiden tuottamiseen näin lyhyessä ajassa. Lisäksi yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen aikaansaaminen tulee vaatimaan aikaa.


Omaisuusjärjestelyt

Kuntayhtymien koko omaisuus ja irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen.

Uudistuksen omaisuusjärjestelyt ovat mielestäni erikoiset, sillä jokaisen omaisuus on turvattu omaisuuden suoja lailla . Näin ollen sitä ei tulisi ilman korvausta siirtää maakunnille. Mielestäni maakunnille siirtyvästä omaisuudesta kuuluu saada arvoa vastaava korvaus ja maakunnan omistukseen pitäisi siirtyä myös rakennukset. Näinhän on toimittu tähänkin asti kuntien ja valtion välisissä kaupoissa.

Nyt kuntien omaisuutta siirrettäisiin korvauksetta maakunnalle. Operaatiossa jossa kuntien veronmaksajien maksamat kiinteistöt/kalusto omaisuudet siirtyisivät maakunnan yhtiön omaisuudeksi korvauksetta on peräti kummallista. On myöskin erikoista jos vain osa sosiaali- ja terveydenhuollon tiloista siirtyisi maakunnille.

Uudistuksessa ei rajoiteta kuntien kunnallisveron määrää. Näin siksi, jotta vältyttäisiin luottoluokituksen laskulta ja rahoituskustannusten nousulta.


Sosiaali- ja terveyspalvelut

Mielestäni hyvinvointi- ja terveyserojen pienentäminen on hyvin riippuvainen peruspalveluiden laadusta ja yhdenvertaisesta saatavuudesta eikä niinkään palveluiden siirtämisestä maakunnille. Tämä edellyttää palveluiden suunnitelmallista organisointia, digitalisointia ja omahoitopalveluiden kehittämistä. Myös asiakas- ja potilastietojen siirtäminen yhdeksi kokonaisuudeksi on olennaista.

Palveluiden siirtyminen maakunnille tulee kaventamaan alueellisia eroja.

Sote palvelun valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että jatkossa asiakas saa valita perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajan. 

Asiakas voi valita, missä hän haluaa käydä lääkärissä tai mistä hän saa sosiaalipalvelujen asiakasohjausta. Asiakas valitsee myös sen palveluntuottajan, joka tarjoaa hänelle esim. vanhuuden tai vammaisuuden perusteella pitkäkestoisia palveluita. Myöhemmin myös osa vaativasta hoidosta siirtyy asiakkaan valinnanvapauden piiriin. 


Näitä palveluita ovat: 


- avoterveydenhuollon palvelut, - sairaalapalvelut, - suun terveydenhuolto, - mielenterveys- ja päihdepalvelut, - äitiys- ja lastenneuvolat, - aikuissosiaalityö. - lastensuojelu, - vammaispalvelut,     - vanhusten asumispalvelut, - koyihoito, - kuljetuspalvelut, - ympäristöterveydenhuolto

    Työterveyshuolto ei sisälly uudistukseen

    Valinnanvapaus ei ole tulevaisuudessa rajatonta, vaan maakunta määrittelee valinnanvapauden piirissä olevan palvelutason, määrän ja laadun. Näin varmistetaan julkisen sektorin voimavarat  sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukseen. Lakiluonnos tästä on tällä hetkellä erittäin epämääräinen, joten olen epäileväinen sen tuomasta säästöstä.

    Valinnanvapausmallin toteuttaminen harvaan asutuilla alueilla on erittäin haasteellista. Tässä olisi mielestäni hyödynnettävä yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita.